Hyvän maun rajalla-blogista bongasin toukokuun ruokahaasteen, joka on hampurilainen. En ole ennen moisiin kisoihin osallistunut, mutta nyt tuli niin villi idea että pakkohan se oli toteuttaa.

Eli halusin kokeilla kokonaan punaista hampurilaista.

Hellapoliisin kirjassa oon nähnyt punaisen patongin ohjeen. Itse halusin testata myös, mutta ohje on ihan omasta päästä, siksi määrätkin ovat mitä sattuu, koska en mitannut muuta kuin nesteen... Näinhän se aina menee.

Tässäpä tämä tuotos. Ihan pihalla koko kuva. Otettu siis. Ja kalja on muuten ykköstä.

sämpylätaikina:

2 dl punajuurilientä

3 dl vettä

1 pss kuivahiivaa

1 tl suolaa

1 tl sokeria

2 dl kaurahiutaleita

n. 9 dl vehnäjauhoja

½ dl rypsiöljyä

(½ dl kuivattua sipulia)

päälle:

vettä voiteluun

seesaminsiemeniä

  • lämmitä nesteet reilun kädenlämpöisiksi (+40 astetta)
  • sekoita kaurahiutaleet ja hiiva joukkoon, anna turvota hetki
  • lisää mausteet ja noin puolet jauhoista, sekoita
  • alusta sitten loput jauhoista taikinaan
  • lisää loppuvaiheessa öljy
  • vaivaa kimmoisaksi taikinaksi
  • anna kohota liinalla peitettynä lämpimässä paikassa, kunnes taikina on kaksinkertaistunut
  • leivo taikina sämpylöiksi, tästä tulee noin 15 isoa sämpylää
  • anna kohota pellillä leivinpaperin päällä peitettynä
  • paista 225 asteessa noin vartti

Linströmin piffit:

500 g jauhelihaa

1 prk kermaviiliä

1 pss sipulikeittoaineksia

2 rkl sinappia

2 rkl ketsuppia

1 iso punajuuri raastettuna

  • kaada kermaviili ja sipulikeittoainekset kulhoon, sekoita ja anna turvota 5 minuuttia
  • lisää jauheliha ja mausteet sekä raastettu punajuuri
  • sekoita hyvin
  • muotoile vedellä kostutetuin käsin sämpylöiden kokoisia pihvejä, laita ne suoraan leivinpaperin päälle pellille
  • paista 225 asteessa noin vartti

 

Kokoa annoksesi kuinka haluat. Itse laitoin jäävuorisalaattia, tomaattia, maustekurkkua ja kaupasta ostettua Remouladekastiketta.

Miehen arvio näistä oli, että on muuten noin 3000000 kertaa parempia kuin teolliset hampurilaiset. Eipä käy kieltäminen.

Kannattaa näemmä saada joskus villejä ideoita.